Valmennusfilosofia
Miksi valmennan
Lajini on kestävyysjuoksu, ja valmennan aikuisurheilijoita sekä ryhmä- että yksilötasolla. Valmennan koska
haluan kannustaa ja haastaa aikuisia kehittämään omaa juoksutaitoaan, ja auttaa heitä pääsemään
haluamaansa tavoitteeseen. Valmennan, koska rakastan haasteita ja haasteista selviytymistä. Varsinainen
valmennustoimintani on jatkunut yli kuusi vuotta.
Aikuisryhmiä valmennan Juoksuliike-nimisessä yhteisössä, joka on keskittynyt kestävyysjuoksuharjoitteluun. Henkilökohtaisesti olen harrastanut kestävyysjuoksua tavoitteellisesti yli kymmenen vuoden ajan, ja sitä ennen jo säännöllisen epäsäännöllisesti. Vahvan harrastuspohjan myötä löytyi kiinnostus myös juoksun valmentamiseen. Koen myös valmentamisen antoisana ja palkitsevana. Kun tapaan kestävyysjuoksun ammattilaisia, kohtaamiset ovat niin ikään palkitsevia. Valmentamisessa on pitkälti kyse auttamisesta ja ohjata juoksija hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Valmentaminen on niin ikään valmentajan oman osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvistamista. Uusien asioiden oppiminen on valmentamisen suola. Kun urheilija ja valmennettava saavuttaa tavoitteensa, silloin myös koen myös valmennukseni onnistuneen, ja että joitain asioita on tehty oikein.
Valmennusfilosofialla tarkoitetaan tapaa valmentaa. Oma valmennustapani on tinkimätöntä ja tavoitteellista. Jokaisella harjoituksella on tarkoituksensa, jolla päästään lähemmäs tavoitetta ja viimein saavutetaan se. Treenaamisen tulee olla hauskaa ja motivoivaa, vaikka välillä harjoittelu ei olekaan joka kerta yhtä kivaa. Sadesää ja loska eivät välttämättä houkuttele aina lenkkipolulle ja juoksemaan, mutta treenin jälkeen harvemmin on harmistunut olo.
Valmentajan ja Personal Trainerin koulutukset ja vuosien kokemus erilaisista lähtökohdista olevista valmennettavista, on luonut hyvän perustan myös yksilöllisen ja suunnitelmallisen harjoittelun suunnittelulle. Kovaa työtäkin vaativassa kestävyyslajissa on tärkeää muistaa treenaamisen ja kilpailun ohella myös muu elämä. Kun pysyy terveenä, sen myötä säännöllinen ja pitkäjänteinen tekeminen palkitaan ennen pitkää. Tavoitteellisesta harjoittelusta ei tarvitse tinkiä, kunhan muistaa, että palautumisesta ja levosta ei saa tinkiä ja harjoittelun jaksotus on tärkeää myös kehittymisen kannalta.
Valmentaessani panostan realistisuuteen ja harjoittelun laatuun, sillä laatu korvaa määrän. Tekemisessä pitää olla ennen kaikkea laatua mukana. Laadun kautta saadaan myös kestävämpiä tuloksia. Ei pitäisi tehdä yksinkertaisista asioista liian monimutkaisena vaan keskittyä tekemisessä ennen kaikkea simppeleihin ja olennaisiin perusasioihin, ajatuksella keep it simple. Harjoitteluohjelmia tehdessänikin korostuu laatu ja monipuolisuus. Oma vammahistoriankin myötä pyrin siihen, että ohjelma tukisi lajiharjoittelua ja siinä olisi otettu huomioon myös rasitusvammojen ennaltaehkäisy. Valmennustilanteissa valmentajan on osattava neuvotella ja kuunnella urheilijaa. Mutta myös pyrittävä saamaan hänet suorittamaan erilaiset harjoitteet juuri siten, kuin ne urheilijalle parhaiten sopii. Valmentajan on tarvittaessa oltava myös johtajan roolissa.
Urheilijan ja valmentajan välillä on vallittava myös 100 % luottamus, sekä keskinäinen avoimuus ja kunnioittaminen. Valmentamisessa on huomioitava myös se, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, joten se tulisi ottaa huomioon kaikessa tekemisessä. Myös valmennuksen on pystyttävä vastaamaan tähän haasteeseen. Olen ollut myös sitä mieltä, että epäonnistumisista tulisi oppia, oli kyse harjoittelusta tai kisasuorituksesta. Kaikesta voi oppia. Epäonnistumisen jälkeen onkin hyvä pohtia niitä asioita, joissa onnistuttiin mutta myös analysoida niitä asioita, jotka eivät onnistuneet. Ei pitäisi lyödä päätä seinään enää toista kertaa.
Arvomaailmani ja valmennusfilosofiani käytännön valmennustyössä – oikeudenmukaisuus, pitkäjänteisyys, ja avaramielisyys. Omassa valmennuksessani kuin myös omassa lajissani oikeudenmukaisuuden noudattaminen on tärkeää, sillä jokaista ihmistä olisi kunnioitettava ja tehdä valinnoissaan oikeudenmukaisia ratkaisuja. Dopingin käyttö on halveksittavaa kaikissa olosuhteissa. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan halutessa saavuttaa jotakin, jota motivaatio ohjaa. Pitkäjänteisyys korostuu valmennuksessani tehdä töitä niiden asioiden eteen, että urheilija pääsee tavoitteeseensa. Se motivoi minua myös kehittämään ammattitaitoani ja oppimaan uutta. Valmentaminen onkin pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii jatkuvaa työtä. Avaramielinen arvomaailmani näkyy käytännön valmennustyössä avoimena suhtautumisena jokaiseen urheilijaan ja yksilöön. Se tuo luottamusta ja valmennusympäristössäni vallitsee kannustava ja iloinen ilmapiiri. Vaikka valmennustapani on tinkimätöntä, minun olisi myös opittava myös välillä joustaa näkemyksestäni.
Millainen valmentaja olen – pidetty ja välillä ei välttämättä niin pidetty
Uskon, että olen valmentajana melko persoonallinen ja kovaääninen, ja tarpeen vaatiessa tiukkakin.
Toisaalta urheilijani ovat kokeneet, että valmennukseni on vastavuoroista, ja minulle on helppo puhua, ja
osaan myös kuunnella. Osaan myös tarpeen vaatiessa puolustaa urheilijoitani, vaikkei kovin tiukkoja
tilanteita ole vielä ollutkaan. Kannustan mutta myös vaadin urheilijalta paljon. Tosin sekin riippuu urheilijan
tavoitteesta. Kovat tavoitteet vaativat myös kovaa työtä, jota osaan urheilijalta vaatia, huomioiden
kuitenkin urheilijan muun elämän. Monesti olen joutunut myös perustelemaan valintojani ja kantojani.
Pyrin valmennuksessani järkevään ja monipuoliseen treenaamiseen, vaikka urheilijan päätavoite onkin
tulosten parantaminen. Jo oman rasitusvammahistoriani kautta, uskon tietäväni melko hyvin syitä, mitkä
vammoihin ovat johtaneet, niinpä muistutan myös urheilijoitani myös riittävästä levosta, ja ravinnosta
urheilun ohessa. Valmentajana olen myös päämäärätietoinen ja periksiantamaton. Pienet vastoinkäymiset
eivät lannista vaan ne kasvattavat. Se, millainen valmentaja haluaisin olla - en usko, että haluaisin muuttaa
toimintatapoja, koska ne ovat osa luonnettanikin. Ehkä voisin olla vähemmän vaativa, ainakin itseäni
kohtaan voisin olla sovittelevampi, vaadin itseltäni nimittäin aina parasta suoritusta, ennen kuin olen
tyytyväinen.
Tehtäväni valmentajana – päästä tavoitteeseeni – jatkuva kehittyminen
Tehtäväni valmentajana on siis päästä tavoitteeseeni, saada urheilijani kokemaan onnistumisensa ilon.
Valmentaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Haluan tarjota urheilijoille laadukasta ja
ammattitaitoista valmennusta, sellaista valmennusta, joita he yksilöinä haluavat ja tarvitsevat.
Valmennusfilosofiani ei juurikaan ole muuttunut vuoden aikana, mutta uskon että se voi muuttua sitä
mukaa, kun tietotietoa tulee lisää, omat näkemykset vahvistuvat ja kehittyvät ja opin koko ajan lisää
valmennuksen eri osa-alueilta.